Stubb: ”How are you doing Viktor?”
Orbán: ”Probably better than I deserve.”
Suomessa vaihtuu ulkopolitiikan johtaja ensi keväänä, kun tammi-helmikuun vaaleissa valittava uusi tasavallan presidentti astuu virkaansa. Suomi-Unkari-seuran lehti pyysi juttua ehdokkaiden Unkari-muistoista ja kommentteja pääministeri Viktor Orbánin hallituksen politiikasta, ja lupasin.
Tässä vaiheessa, marraskuun lopussa, varmoja ehdokkaita oli yhdeksän, ja heistä seitsemän vastasi. Sdp:n Jutta Urpilainen kieltäytyi sillä perusteella, että hänen kampanjansa alkaa vasta 2. joulukuuta, ja LiikeNytin Harry Harkimo jätti kokonaan vastaamatta.
Lähetin ehdokkaille seitsemän kysymystä, jotka löytyvät tuosta alta. Yhdestä asiasta vastanneet olivat niin yksimielisiä, että jätin sen tästä jutusta pois: Vaikka EU-politiikasta
vastaa Suomessa pääministeri, niin presidenttikandidaatit varaavat itselleen oikeuden ottaa kantaa myös EU-kumppaneiden kuten Unkarin
ulkopolitiikkaan.
Budapestissa on siis turha odottaa, että Orbánin hallinto saisi Suomen seuraavalta presidentiltä tukea Venäjän hyökkäyssotaa ja rikoksia ymmärtävälle politiikalleen.
Pidemmittä puheitta, ensin kysymykset:
1. Minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia teillä on Unkarista ja/tai unkarilaisista?
2. Mitä merkitystä
kielisukulaisuudella on mielestänne Suomen ja Unkarin suhteisiin?
3. Unkari on pääministeri
Viktor Orbánin johdolla noudattanut muiden EU-maiden linjasta poikkeavaa,
kansallismieliseksi luonnehdittua politiikkaa. Mitä mieltä olette Orbánin
linjasta?
4. Unkari on saanut
valitsemansa linjan vuoksi paljon kielteistä huomiota Suomen mediassa. Onko
kritiikki ollut mielestänne aiheellista, ja jos on, niin missä määrin ja missä
asioissa erityisesti?
5. Millä tavalla
viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa on vaikuttanut
näkemykseenne Unkarin hallituksesta?
6. Miten arvioitte
ystävyysseurojen ja erityisesti Suomi-Unkari Seuran roolia maiden
kahdenvälisten välisten suhteiden hoitamisessa ja asiantuntijaorganisaationa?
Ja sitten vastaukset, aakkosjärjestyksessä:
1. Mika Aaltola, valitsijayhdistys
”Unkarissa tuli interreilattua muistaakseni vuonna 1991. Itäinen Eurooppa oli toiveikkaassa avautumistilassa. Ihmiset lämpimiä ja mukavia. Unkari tuntuu varsin kotoiselta.
Kielisukulaisuus oli silloin nykyistä enemmän esillä. Se on antanut erityisen sävyn maiden välisille suhteille. Luulen, että sukulaisuudesta oli positiivista merkitystä myös Suomen NATO-prosessin sutjakkaalle etenemiselle.
Unkarin politiikka on ollut omapolkuista esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan suhteen. Maa kehittää myös demokratiasta omaa versiotaan, jota on arvosteltu. Siihen ei kuitenkaan voi määräänsä enempää vaikuttaa. Unkarin Venäjä- ja Kiina-politiikkaa kannattaa kuitenkin seurata, sillä syvenevillä suhteilla saattaa olla vaikutusta EUn ja NATOn toimintaan.
Unkaria on seurattu Suomen mediassa esimerkiksi maan oikeusvaltiokehityksen näkökulmasta. Vapaan maan vapaa lehdistö saa lähestyä Unkaria omista lähtökohdiltaan. Kritiikkiä voi esittää. Mutta valtiollisissa suhteissa kannattaa kiinnittää huomiota strategiseen tasoon. Unkari on meille tärkeä, hyvässä ja pahassa, EUn ja NATOn toimintakyvyn näkökulmassa.
Unkari hyväksyi Suomen NATO-jäsenyyden kohtuullisen nopeasti. Ruotsin kohdalla prosessi on ottanut kauemmin. Unkarin hallitukseen kannattaa olla yhteydessä, että he ymmärtäisivät Ruotsi NATO-jäsenyyden edut. Unkarin sijainti keskisessä Euroopassa heijastuu heidän strategisiin painotuksiin. Pohjoisen Euroopan näkökulmia on syytä tuoda esille Budapestistä.
Kannatan lämpimästi ystävyysseuran toimintaa. Se linkittää laajasti Suomen ja Unkarin kansalaisyhteiskuntia. Toiminta muodostaa pitkäkestoista liima-ainesta ja synnyttää verkostoja, joista on hyötyä ulkosuhteiden hoidon kannalta.”
2. Li Andersson, Vasemmistoliitto:
”Olen käynyt Budapestissa turistina sekä tavannut pienen unkarilaisen punavihreän puolueen aktiiveja kansainvälisissä tapahtumissa. Olen myös osallistunut suositun unkarilaisen YouTube-bloggaajan videoblogiin, kun olin opetusministeri.
Kielisukulaisuus kertoo ihmiskunnan historian yhteenkietoutuneisuudesta. Suomen, Unkarin ja myös esimerkiksi Viron kulttuurivaihtoa on syytä vaalia.
Viktor Orbánin jo toista vuosikymmentä jatkunut hallinto on valitettavasti ollut suuri pettymys hyvin monelta eri kannalta sekä kansalaisvapauksiaan vaaliville unkarilaisille että koko Euroopalle.
Orbán on suoraan todennut vastustavansa liberaalia demokratiaa, mikä pitää sisällään oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sananvapauden periaatteiden kunnioittamisen. Tämä on näkynyt myös veljeilynä Putinin kanssa, mikä on hajottanut EU:n rivejä tilanteessa, missä Ukraina tarvitsee kaiken tukemme puolustautuakseen Venäjän hyökkäykseltä.
Putinin Venäjän lisäksi Orbán vaikuttaa tuntevan sielujen sympatiaa yhtä lailla itsevaltaisen Erdoğanin Turkin kanssa. Orbánin ulostulot ovat varmasti vaikuttaneet kielteisesti ihmisten kuvaan Unkarista ja sen johdosta.
Mielestäni ystävyysseurojen toiminta on erittäin tärkeää. On syytä huomata, että ystävyysseurat eivät tyypillisesti ole eri maiden ulkopolitiikan jatkeita, vaan itsenäisiä ja monesti epäpoliittisia toimijoita. Hallitus ei ole täysin yhtä kuin kansa. Suomalaisten ja unkarilaisten ystävyys voi jatkua riippumatta siitä, kuka pitää valtaa Helsingissä tai Budapestissa. Ystävyysseurojen rooli sillanrakentajina ja asiantuntijoina on hyvin arvostettavaa.”
3. Sari Essayah, kristillisdemokraatit
”Minulla on paljon hyviä muistoja jo urheiluvuosiltani. Unkarilainen kilpasisareni vietti mm. juhannusta Suomessa vieraanani. Itse kävin puolestani Unkarissa kilpailureissuilla. Lisäksi Euroopan parlamentissa ryhmässämme oli monia taitavia unkarilaisia meppejä mm. Adam Kosa ja Livia Jaroka. Molemmat saivat paljon aikaan mm. vammaisten ja romanien tilanteen parantamiseksi EU:ssa.
Kielisukulaisuus lähentää toki välejämme.
Unkarin
linjaukset Venäjän suuntaan ovat mielestäni perustuneet omiin
energiaintresseihin, ja se on valitettavasti syönyt Ukraina-politiikan
yhtenäisyyttä EU:ssa. Medialain on arvioitu rajoittavan lehdistönvapautta.
Toisaalta sisäpolitiikassa on ollut paljon mielenkiintoisia kokeiluja, mm.
vahva panostus perheisiin ja esimerkiksi erilaiset taloudelliset etuudet
väestöpolitiikkaa tukemaan. Olen näistä ollut kiinnostunut tietämään lisää.
Venäjä-politiikkaa on mielestäni aiheellisesti arvosteltu, koska moni muu EU-maa kokee, että Unkari lipeää rivistä Ukrainan tukemisessa. On toisaalta ollut myös ylilyöntejä kuten rasismisyytöksiä ym.
Olen ollut Nato-ratifiointien viivyttelystä harmissani, sillä tunnen meppiajoiltani monia unkarilaisia poliitikkoja, mm. entisen EU-ministerin Enikö Györin.
Ystävyysseuroilla on erittäin tärkeä rooli, olen itsekin ollut eduskunnan Unkari-ystävyysryhmän jäsen.”
4. Pekka Haavisto, vihreät ja valitsijayhdistys
”Tein ensimmäiset interrailini 1970-luvun puolivälissä, ja Unkari kuului reilimaiden joukkoon. Olihan sitä päästävä käymään Budapestissa, ja ensimmäiset muistot Unkarista ovat mukavia. Taidettiin paikallisia viinejäkin maistaa - vaikka alaikäisiä oltiin. Myöhemmin olen ollut Unkarissa niin tukemassa paikallisten vihreiden vaalikampanjoita kuin neuvottelemassa Unkarin hallituksen kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä. Kaikki neuvottelut eivät ole olleet helppoja. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiessani kävin myös Unkarissa kertomassa Suomen romanipolitiikasta ja sen merkityksestä romanikulttuurin säilymisessä sekä romanilasten ja -nuorten koulutuksen parantamisessa.
Minulle on syntynyt vaikutelma, että Unkarissa kielisukulaisuuden merkitystä on viime aikoina joissain piireissä hieman haluttu väheksyä. Ajattelen, että kaikenlaisilla siteillä ja yhteisellä maaperällä on merkitystä. Se auttaa luottamuksen rakentamisessa ja olen sen itsekin kokenut myös Unkariin suhteen. Yhteistä maaperää maidemme välillä on muutakin. Esimerkiksi keskusteluissamme Unkarin ulkoministerin kanssa nostin esiin suomalaisten avustuslähetykset Unkariin kansannousun aikaan vuonna 1956. Tällaisilla asioilla on merkitystä, kun luottamusta rakennetaan.
Pääministeri Orbánin linja on herättänyt huomiota paitsi kansallismielisyydellään ja eri yhteyksissä EU:n yhteisten päätösten vastustamisella, myös poikkeuksellisen läheisestä suhteesta Venäjän presidentti Putiniin ja Ukrainan kritisoimisesta. Ajattelen, että olisi tärkeää ylläpitää EU:n yhtenäisyyttä, kun vastataan Venäjän Ukrainaan kohdistuvaan hyökkäyssotaan.
On tärkeää, että suomalainen media käsittelee eri Euroopan maiden tilanteita. EU:ssa jaamme paljon ja tukeudumme toisiimme. Mielessäni erotan Unkarin historian ja kulttuurin sekä tavallisten unkarilaisten mielipiteet ja mielialat maan johdon tekemisistä. En ole huomannut että media käsittelisi Unkaria epäreilusti.
Unkarin maineelle Pohjoismaissa ja Naton jäsenmaissa on ollut haitallista, että Unkari on viivytellyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinneissa.
Ystävyysseuroilla ja kansalaisjärjestötoiminnalla on tärkeä rooli maiden välisen yhteydenpidon kehittäjinä ja kulttuurivaihdon välineenä. Kansalaisten suora yhteydenpito ohi hallitusten ja päättäjien on myös erittäin tärkeää.”
5. Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
”Unkari ei ole minulle kovinkaan tuttu maa. Olen matkustanut siellä interraililla 1990-luvun alussa ja sittemmin työn vuoksi esimerkiksi europarlamentaarikkona ja kansanedustajana. Opiskeluaikana Kiovassa 1997 ystävystyin unkarilaisen opiskelijan kanssa.
Etäisellä kielisukulaisuudella ei tietenkään ole kovin suurta käytännön merkitystä, mutta pelkkä tieto yhteisistä juurista tekee suhteesta erityislaatuisen.
Arvostan sitä tiukkaa ja oman kansan etua korostavaa linjaa, jota Orbán noudatti esimerkiksi siirtolaiskriisin aikana 2015–16. Sen sijaan en arvosta hänen veljeilyään Putinin kanssa. Se on mielestäni lyhytnäköistä, halpamaista ja Unkarin omienkin etujen vastaista.
Unkarissa epäilemättä on oikeusvaltioon ja korruptioon liittyviä epäkohtia. Useimmissa EU-maissa on. Nämä eivät uskoakseni ole todellinen syy siihen, että Unkari on päätynyt komission ja EU-parlamentin sylkykupiksi. Todellisia syitä lienevät Unkarin epäliberaali asenne LGBT-, maahanmuutto- ja vastaavissa kysymyksissä.
Nato-ratifiointeja viivyttäessään Unkari menettää uskottavuuttaan toimiessaan Turkin jonkinlaisena jatkeena.”
6. Olli Rehn, Keskusta ja valitsijayhdistys
”Minulla on useita unkarilaisia ystäviä vuosien varrelta. Hienoin muisto on Unkarin ensimmäisistä vapaista parlamenttivaaleista vuonna 1990, jolloin toimin vaalitarkkailijana Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen joukkueessa. Vapauden tuulet virtasivat täysillä ja Unkarin tulevaisuus näytti paremmalta, eurooppalaiselta. Olimme Debrecenissä ja tapasimme kaikkien puolueiden edustajia, demokratian kaipuu ja innostus oli käsin kosketeltavaa. Erityisen vaikutuksen teki noin 75-vuotias talonpoikaispuolueen edustaja, joka oli ollut ehdolla vuonna 1945, eikä uskonut kommunistivallan aikana, että koskaan enää pääsisi ehdolle vapaissa vaaleissa.
Kielisukulaisuudella on pitkään ollut myönteinen vaikutus. Nykyisin kai pitää sanoa ”oli”, koska Orbán ei taida kummemmin kielisukulaisuuttamme arvostaa.
En pidä Orbánin linjaa unkarilaisten enkä tietenkään Euroopan edun mukaisena. Nyky-Unkarin toiminta rapauttaa Euroopan yhtenäisyyttä eikä ole maalle kunniaksi. Tunsin Orbánin vankkana keskustaliberaalina 1990-luvun alussa. Jalkapalloihminenkin; kävimme katsomassa FinnPa-RoPS -matsin Bolliksella v. 1992. Kyllä kaveri on muuttunut: kun tapasimme komissaariaikanani 2010-luvun alussa ja väänsimme tiukasti EU:n talouspolitiikan säännöistä, oli kovin toinen ääni kellossa. Komissio uhkasi lopettaa aluepolitiikan rahoituksen ellei sääntöjä noudateta, mikä johti jonkinasteiseen konfliktiin, mutta lopulta Unkari taipui noudattamaan sääntöjä.
Suomen mediassa esitetty kritiikki on ollut aiheellista etenkin oikeusvaltion ja demokratian ongelmien osalta. Viivyttely Nato-ratifiointien kanssa on vaikuttanut kielteisesti.
Ystävyysseuroilla on perinteisesti ollut tärkeä merkitys kansalaisyhteiskunnan ystävyys- ja yhteistyökanavana, jota ei pidä väheksyä, vaikka niiden rooli kansainvälistyneessä ja digitalisoituneessa nykymaailmassa onkin vähäisempi. Tunnen Suomi-Unkari-seuran sikälikin, että isäni Tauno Rehn oli seuran aktiivi Mikkelissä ja vahva suomalais-ugrilaisen kieli- ja kulttuuriperinnön vaalija, myös vuoden 1956 kansannousun kunniaksi. Hänen toinen motiivinsa oli jalkapallo: legendaarisen Ferenc Puskasin maasta Mikkelin Palloilijat rekrytoi 1980- ja 90-luvulla useita mainioita pelaajia, kuten Tibor Gruborovicsin, joka oli SM-liigan hienoimpia keskikentän pelinrakentajia ja maalintekijöitä. Oli kunnia pelata Tiborin kanssa viime kesänä Puotilan vihreällä veralla 60-vuotiaiden SM-kisoissa!”
7. Alexander Stubb, Kokoomus
”Serkkujeni äiti, Maria, on syntynyt Unkarissa. Hän pakeni sieltä sisarustensa kanssa vuonna 1956. Serkkuni puhuvat ja ymmärtävät unkaria ja ovat viettäneet siellä paljon kesiä. Itse olen käynyt Unkarissa säännöllisesti. Budapest on yksi maailman kauneimmista kaupungeista.
Kielisukulaisuus on ehkä enemmän kuriositeetti, josta saa aina maailmalla kertoa kun suomenkieli tulee puheeksi. Kerron juurista, mutta samalla, että emmehän me toisiamme ainakaan kielen kautta ymmärrä.
Taidamme olla Orbánin kanssa aika monesta asiasta eri mieltä. Yhtä kaikki, tunnen Viktorin hyvin. Minulla on hänen puhelinnumeronsa. Viimeksi kun tapasimme Brysselissä vuonna 2019 kysyin häneltä, että ”How are you doing Viktor?”. Hän vastasi lakoniseen tyyliinsä naurahtaen, että ”Probably better than I deserve.”.
Olen vankkumaton liberaalin demokratian kannattaja. Yksi sen keskeisimmistä elementeistä on sananvapaus. Sen oleellisena osana on käydä avointa keskustelua muun muassa oikeusvaltioperiaatteesta, mediavapaudesta ja vähemmistöjen suojelusta. Keskustelumme ei rajoitu vain sisäisiin asioihin, ja hyvä niin.
En ole suoraan sanoen pitänyt Unkarin toiminnasta Nato-ratifiointien käsittelyssä. Kyse on yhden liittolaisen ja koko liittokuntamme turvallisuudesta. Se ei ole poliittisen pelin paikka. Toivon, että Unkari ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisimman pian. On aika.
Kaikki ystävyysseurat tekevät arvokasta työtä eri maiden kulttuurin, kielen ja kanssakäymisen edistämiseksi. Köszönet érte!”
---
Tuore Suomi-Unkari-lehti on jaettu seuran jäsenille perjantaina 1. joulukuuta 2023. Lehti ilmestyy aikanaan myös näköisversiona verkossa, ja lisään linkin tähän aikanaan.
