Meppiehdokkailta Unkarin hallitukselle keppiä ja porkkanaa - vain yksi puolue vahvasti Orbánin tukena

Unkari on taas yksi puheenaiheista europarlamentin vaaleissa, jotka pidetään Suomessa sunnuntaina 9. kesäkuuta. Kysyin Suomi-Unkari-lehden pyynnöstä ehdokkaiden mielipiteitä pääministeri Viktor Orbánin hallituksen politiikasta sekä Unkarin asemasta EU:ssa.

Sain 11 vastausta, ja melkein kaikissa nostettiin esiin Unkarin ja EU:n välejä hiertäneet tutut ongelmat: Unkarin oikeusvaltiokehityksen puutteet sekä Orbánin veljeily Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Unkarin nihkeä suhtautuminen Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen turhauttaa vastausten perusteella melkein kaikkia. Orbánin hallitukselle halutaan antaa sekä "keppiä että porkkanaa", jotta Budapest lopettaisi yhteisen turvallisuuspolitiikan jarruttamisen.

Erityisesti määräenemmistöpäätösten lisääminen EU:n päätöksenteossa saa ehdokkailta laajaa kannatusta, samoin kuin häirikköjäsenmaiden äänioikeuden rajoittaminen. Kukaan ei kuitenkaan ehdottanut Unkarin erottamista unionista.

Laajasti jaetun näkemyksen kiteyttää vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson: "Kannatan myös enemmistöpäätöksenteon laajentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, mikä veisi Unkarilta veto-oikeuden esimerkiksi Venäjä-pakotteiden osalta."

Suurimmat poikkeukset yleiseen linjaan löytyvät puoluekentän ääripäistä: Suomen kommunistisen puolueen Tiina Sandberg ei mainitse Viktor Orbánin ja Vladimir Putinin veljeilyä sanallakaan. Kansallismielisen Vapauden liiton Ossi Tiihonen toivoo EU:n hajoamista ja antaa Orbánille pelkkiä kehuja: "Orbán on rakentanut esimerkillisesti suhteita Kiinaan ja Venäjään ja pyrkinyt ansiokkaasti toimimaan Brysselin euroglobalistieliittiä vastaan, kansallisvaltioiden puolesta."

Kysymykseni kuuluivat näin:

1. Kumpi on tärkeämpää, EU:n yhtenäisyys vai integraation syventäminen?

2. Miten muuttaisitte EU:n päätöksentekojärjestelmää, jos siinä on korjattavaa?

3. Mitä mieltä olette Unkarin toiminnasta EU:ssa Viktor Orbánin valtakaudella?

4. Mitä mieltä olette EU:n vastatoimista Unkarin saamiseksi enemmistön linjoille?

5. Miten Unkarin erimielisyydestä johtuvat ongelmat pitäisi omasta mielestänne ratkaista?

Tässä vastaukset hieman lyhennettynä edellisten, vuoden 2019 eurovaalien tulosten mukaisessa kokojärjestyksessä. Eniten ääniä saanut kokoomus saa aloittaa.

                                                                ***

Susanne Päivärinta, Kokoomus: Vaarallista venkoilua

1. Molemmat ovat tärkeitä, jotta EU menestyy. Tärkeys riippuu toki kontekstista. Vaikutusvalta kasvaa, jos jäsenmaat ovat yhtenäisiä ja näin EU on vahvempi globaali toimija. Esimerkiksi sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tarvitaan yhtenäisyyttä, mutta myös syvempi integraatio voi parantaa EU:n kilpailukykyä.

2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan enemmän määräenemmistöpäätöksiä. On vaarallista, että yksi maa voi estää koko unionia, Eurooppaa ja sen lähialueita hyödyttävien päätösten läpimenon ja samalla kiristää EU:ta. Unkarin Orbánin venkoilu Ukrainan tukemisen estämiseksi ja pelaaminen Venäjän pussiin on tästä malliesimerkki.

3. Unkarin EU-rahoja jäädytettiin oikeusvaltiomekanismin nojalla ja se kertoo jo paljon. Unkarin toiminta on ollut haitallista ja surullista paitsi EU:lle myös Unkarille itselleen ja sen kansalaisille. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamattomuus on häpeällistä. Myöskin Ruotsin Nato-jäsenyyden vatulointi oli ikävää katseltavaa.

4. Varojen jäädyttäminen oli oikein. Kun osa varoista vapautettiin, näytti siltä, että Unkari onnistui kiristyksessään. Jatkossa on toimittava jämerämmin, jottei Unkarille tarjoudu tulevaisuudessa tilaisuuksia jumittaa esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyyttä ja kiristää itselleen etuja.

5. Jos Unkari toistuvasti häiriköi eikä noudata yhteisiä arvoja, tulee komissioille ja jäsenmaille painetta puuttua Unkarin toimintaan. Yksi keino on viedä Unkarilta äänioikeus neuvoston kokouksissa määräajaksi.

                                                                ***

Atte Harjanne, Vihreät: Vahvempia vastatoimia

1. Tärkeintä on rakentaa vaikuttavaa EU:ta, joka nojaa aidosti arvoihinsa. Integraatio ja yhtenäisyys kulkevat käsi kädessä. Euroopan maita ei myöskään sovi jättää Venäjän ja Kiinan pelikentäksi.

2. Määräenemmistöpäätöksiä on lisättävä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jottei EU jää yksittäisen jäsenmaan panttivangiksi vaikuttavuudessaan. Yleisesti EU:n päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on syytä vahvistaa.

3. Unkari on pääministeri Orbánin johdossa purkanut oikeusvaltion rakenteita ja kaventanut Unkarin demokratiaa dramaattisesti. Samaan aikaan pääministeri Orbán on kannanotoillaan liehitellyt  autoritäärisiä maita ja johtajia, ja edistänyt Putinin Venäjän päämääriä mm. hidastamalla Ukrainan tukipaketteja ja hidastelemalla Venäjän tuontienergiasta luopumista.

4. Vastatoimet ovat täysin perusteltuja, ja tiukemmatkin ovat tarpeen, mikäli Unkari ei jäsenmaana sitoudu EU:n arvoihin ja periaatteisiin. Vahvempi reagointi olisi ollut tarpeen jo aiemmin.

5. Orbánin pyrkimyksille kiristää tai hankaloittaa EU:n päätöksentekoa ei saa antaa periksi, vaan Unkaria on ohjattava oikeaan suuntaan EU-rahoitusta rajoittamalla ja sulkemalla tarvittaessa ulos  päätöksenteosta.

                                                                ***

Dimitri Qvintus, Sdp: Viszlát, Viktor

1. Yhtenäisyys on tällä hetkellä EU:lle käytännön välttämättömyys, johon on panostettava joko kepillä tai porkkanalla. Integraation syventäminen on unionille strategisen tason asia. Niiden ei ole pakko sulkea toisiaan pois. Jos on pakko valita, vastaan että lyhyellä tähtäimellä tärkeämpää on EU:n yhtenäisyys ja keskipitkällä tai pitkällä tähtäimellä integraation syventäminen.

2. Määräenemmistöpäätöksiä on lisättävä. EU ei voi joutua tilanteeseen, jossa yksi jäsenvaltio voi blokata elintärkeitä päätöksiä ja rampauttaa koko unionia.

3. Olen tavannut Orbánin useamman kerran: ohimennen EU-huippukokouksissa Brysselissä sekä illallisen merkeissä Budapestissa, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa ja olin pääministerin erityisavustajana mukana. Ei hän kulisseissa ole samanlainen pahis kuin mitä esittää julkisuudessa. Kyseessä on kiistatta lahjakas poliitikko, joka on kuitenkin valinnut ajaa Unkarin poliittiseen paitsioon. Se on sääli unkarilaisten kannalta. Lisäksi on tuomittavaa, että Orbán on valinnut demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistavan tien. Unkarin paikoin härski toiminta on johtanut siihen, että myös mahdollisiin rakentaviin esityksiin suhtaudutaan kielteisesti.

4. Ne ovat olleet paikoin olemattomia tai liian lepsuja, ja paikoin näennäisiä tai luovia ratkaisuja. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa EU ei voi lipsua tai antaa periksi. Viestin on oltava selvä: ei oikeusvaltiota, ei EU-rahaa.

5. Määräenemmistöpäätösten lisääminen on perusteltua EU:ssa. Mitä tulee nimenomaisesti Unkariin, merkittävin ja kestävin muutos tulee tietysti maasta itsestään. Olen viettänyt lapsuudessani kesiä Unkarissa ja maa on minulle tuttu ja läheinen siltä ajalta. En tietenkään ala puuttua maan sisäpolitiikkaan pitkällä tikullakaan, mutta ennustan, että unkarilaiset lähitulevaisuudessa käyvät uurnilla sanomassa nykymenolle "viszlát" (näkemiin).

                                                                ***

Joonas Kiviranta, Perussuomalaiset: Turhan aggressiivista

1. Integraatiossa on kuunneltava EU:n kansalaisia, sillä ylhäältä pakotettu integraatio olisi omiaan lisäämään EU:n eripuraisuutta eikä olisi kestävää.

2. Tietyissä asiakysymyksissä, kuten Ukrainan tukemiseen tai puolustukseen liittyvissä asioissa, olisi tarkoituksenmukaista siirtyä esimerkiksi 5/6-osa määräenemmistöpäätökseen, jotta yksittäinen jäsenvaltio ei voisi blokata unionin päätöksentekoa.

3. Orbán vaikuttaa ajavan oman maansa etua, mikä on sinänsä tietenkin oikein ja ymmärrettävää, mutta tekee niin turhan aggressiivisesti. Ukrainan tuen käyttäminen iltalypsyyn ei ole parantanut suhteita EU:n ja Unkarin välillä, ja haittaa pitkällä aikavälillä niin Unkaria kuin muutakin Eurooppaa.

4. Keinovalikoima on hyvä pitää laajana. Ei pelkkää keppiä eikä pelkkää porkkanaa. En näe, että EU olisi mennyt liian pitkälle kepin soveltamisessa.

5. Lopulta dialogi on ainoa kestävä keino pyrkiä löytämään yhteistä säveltä. Esimerkiksi energiassa Unkari on paljon Venäjän varassa, ja samaan aikaan Unkaria varmasti mietityttää energian hinta. Venäjän energiasta irtaantuminen parantaisi Euroopan turvallisuutta, ja tässä EU:n pitäisi olla aktiivisemmin auttamassa löytämään polkua pois Venäjä-riippuvuudesta, myös muidenkin maiden kuin Unkarin kohdalla. Edellytys on toki, että Unkarilta itseltään löytyy halukkuutta irtaantua Venäjän energiasta.

                                                                ***

Elsi Katainen, Keskusta: Äänestysoikeus harkintaan

1. Yhtenäinen Euroopan Unioni on ehdottoman tärkeää varsinkin näin epävakaina aikoina. Se on turvallisuuden, kilpailukyvyn ja autonomian vahvistumisen edellytys. Integraatio itsessään ei vahvista unionia, päinvastoin se todennäköisesti hajottaisi ja murentaisi yhtenäisyyttä. Yhteistyötä ja samoilla säännöillä pelaamista tarvitaan mm. sisämarkkinoilla, mutta EU:n on pidättäydyttävä liian yksityiskohtiin menevästä sääntelystä.

2. EU:n päätöksentekojärjestelmää tulisi muuttaa jäsenmaiden neuvoston yksimielisyyden osalta. Erityisesti ulko- ja turvallisuuskysymyksissä olisi tärkeää siirtyä määräenemmistöpäätöksiin, sen sijaan että vaaditaan yksimielisyyttä. Näin yksittäinen jäsenmaa ei voisi oman edun tavoittelun puolesta vesittää päätöksentekoa, kuten Orbán on tehnyt Ukrainan tukemista tai Venäjän pakotepakettien valmistelun osalta. Taloudessa sen sijaan yksimielisyysvaatimus on edelleen tarpeen.

3. Viktor Orbánin omapäinen ja niskoitteleva tapa johtaa maataan EU:n suuntaan on ollut tuomittavaa. Erityisesti se on näkynyt EU:n arvojen pohjalta yhteisesti sovittujen pelisääntöjen polkemisena, muun muassa Ukrainan tukemisen viivyttämisenä. Tällainen toiminta vahingoittaa EU:n yhtenäisyyttä ja heikentää EU:n vaikutusmahdollisuuksia globaalisti.

4. EU:lla on yhteiset arvot, joihin jokainen jäsenmaa on sitoutunut. Unkarin ja erityisesti Orbánin toiminta on ollut ennennäkemätöntä EU-pöydissä. Komissio onkin, parlamentin vahvan vaatimuksen myötä, esimerkiksi jäädyttänyt Unkarin koheesiorahoitusta. Jos jäsenmaa rikkoo häikäilemättömästi ja toistuvasti yhteisiä sääntöjä, tulisi myös sen äänestysoikeuden epäämistä harkita jäsenmaiden neuvostossa. Varsinkin, jos kevyemmät keinot kuten EU-varojen jäädyttämiset eivät tuota tulosta. Tavallisten unkarilaisten ei kuitenkaan pitäisi johtajansa käytöksestä kärsiä. Kaikki eivät suinkaan hyväksy hänen toimiaan.

5. Yksi tapa on määräenemmistöpäätösten lisääminen neuvoston päätöksenteossa, jotta yksi maa ei voisi pitää muita panttivankinaan. Se kuitenkin vaatisi EU:n perussopimuksen avaamisen ja yksimielisen päätöksen. EU:n ei pitäisi antaa Orbánille aseita EU-vastaisuuden vahvistamiselle unkarilaisten parissa. Siksikin on tärkeää, että EU-päätöksenteossa ei rankaista Unkarin kansalaisia johtajansa toimista. Unkarin sisällä tilanne voi muuttua vain vallanvaihdon myötä, kuten Puolassa viime syksynä tapahtui.

                                                                ***

Li Andersson, Vasemmistoliitto: Veto-oikeus pois

1. Kysymyksen ei pitäisi olla joko-tai. EU:n on syytä yhdistyä demokratian ja vapauden arvojen ympärille. Integraatiota on syytä edistää, mutta se ei saa tarkoittaa keskeisistä arvoistamme joustamista. Suhtaudun myönteisesti EU:n laajenemiseen ja esimerkiksi Ukrainan lähentymiseen EU:n kanssa.

2. Euroopan unioni ja sen päätöksenteon rakenteet ovat tavallisen kansalaisen näkökulmasta etäisiä. Demokratian vahvistamiseksi vaaleilla valitun Euroopan unionin parlamentin valtaa on vahvistettava suhteessa Euroopan komissioon. EU-kansalaisaloitteiden allekirjoitusten keräämisaikaa on pidennettävä nykyisestä. Jäsenmaista koostuvassa neuvostossa laajentaisin määräenemmistöpäätökset koskemaan esimerkiksi veropolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

3. Viktor Orbánin pitkään jatkunut valtakausi on ollut monelta kannalta vahingollinen niin Unkarin demokratialle ja unkarilaisten vapaudelle kuin myös Euroopan yhtenäisyydelle. Liberaalia demokratiaa omien sanojensa mukaan vastustava Orbán on murtanut pohjaa oikeusvaltiolta, ihmisoikeuksilta ja sananvapaudelta Unkarissa. Samalla hän on veljeillyt Putinin kanssa, heikentäen EU:n mahdollisuutta tukea Ukrainaa Venäjän hyökkäykseltä. Orbán on onnistunut heikentämään EU:ta kansainvälispoliittisena toimijana sekä kiristämään Unkarille oikeusvaltioloukkausten vuoksi jäädytettyä rahoitusta vastineena Ukrainan tuelle. Tällaista käytöstä ei voi hyväksyä.

4. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian turvaamiseksi on tärkeää, että EU edellyttää jäsenmailtaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta, korruption torjuntaa ja sananvapauden vahvistamista. Mielestäni oli väärin, että EU-komissio antoi Unkarin kiristää sitä Ukraina-tuessa ja että Unkarille annettiin jäädytettyä tukea ennen kuin se oli tehnyt edellytettyjä muutoksia. EU:n perustamissopimuksen mukaista äänivallan jäädyttämistä EU:n periaatteilta rikkovien jäsenmaiden osalta on hyödynnettävä, samoin kuin rahoituksen jäädyttämistä.

5. Neuvottelemalla ja sopimalla, joustamatta kuitenkaan demokratian ja kansalaisvapauksien sekä Ukrainan puolustuksen tukemisen periaatteista. Kannatan myös enemmistöpäätöksenteon laajentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, mikä veisi Unkarilta veto-oikeuden esimerkiksi Venäjä-pakotteiden osalta.

                                                                ***

Eva Biaudet, Rkp: Lisää enemmistöpäätöksiä

1. Tällä hetkellä EU:n riittävä yhtenäisyys ja vahva päätöksentekokyky on erittäin tärkeää. EU:n yhtenäinen toimintakyky kriisien edessä, kuten nyt Ukrainaa tukiessa on unionille keskeistä.

2. Päätöksenteossa on siirryttävä enemmistöpäätöksiin esim. ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja oikeusvaltiomekanismien alalla, siten että vahva toimintakyky turvataan. Jäsenvaltioiden eri näkökulmia on tietysti yhteensovitettava kohtuullisesti, mutta se edellyttää jokaiselta jäsenvaltiolta aitoa tahtoa aikaansaada päätöksiä. Ei ole hyväksyttävää blokata päätöksentekoa vain saadakseen erityisiä etuja tai voidakseen poiketa EU:n yhteisistä arvoista tai sitoumuksista.

3. Unkarin toiminta Orbánin aikana vaarantaa Unkarin demokraattisen kehityksen sekä murentaa EU:ta.

4. EU:n puuttuminen Unkarin oikeusvaltiota vaarantaviin toimiin, artikla 7:n mukaisesti on ollut välttämätöntä.

5. Varojen ja tukien pidättäminen on osoittautunut tehokkaaksi ja konkreettiseksi vastaukseksi osoituksena siitä että Orbánin politiikka ei ole EU:n yhteisten sitoumusten tai demokraattisten arvojen mukaista ja vaarantaa lisäksi sisämarkkinat. EU:n yhteiset arvot ja päätökset sitovat kaikkia jäsenmaita.

                                                                ***

Eija-Riitta Korhola, Kristillisdemokraatit: Valitettavia energiaintressejä

1. Jäsenmaiden yhtenäisyys syntyy yleensä yhteisistä intresseistä esim. turvallisuuden eteen ollaan valmiita tekemään yhteistyötä, koska yhdessä saavutetaan enemmän kuin yksittäisen jäsenmaan ponnisteluilla. Integraation syventäminen ei sen sijaan ole itsetarkoitus, se saattaa myös vaatia kansallisen päätösvallan luovuttamista.

2. Nykyään aloiteoikeus EU-sääntelyssä on pääsääntöisesti vain komissiolla. Tätä tulisi muuttaa niin, että neuvosto voisi yksimielisenä antaa myös aloitteita. Itse olen arvostellut myös sitä, ettei parlamentilla ole käytännössä juurikaan vastuuta suuren vallan vastapainona. Se voi esittää kuinka tiukkoja tavoitteita tahansa tarvitsematta juurikaan miettiä, miten niihin päästään. Yksimielisyyspäätöksenteosta tietyissä asioissa en luopuisi, se on pienten jäsenmaiden turva.

3. Unkarin linjaukset Venäjän suuntaan ovat perustuneet maan omiin energiaintresseihin, ja se on valitettavasti syönyt Ukraina-politiikan yhtenäisyyttä EU:ssa. Myös medialain on arvioitu rajoittavan mm. lehdistönvapautta. Toisaalta sisäpolitiikassa on ollut paljon mielenkiintoisia kokeiluja mm. vahva panostus perheisiin ja esimerkiksi erilaiset taloudelliset etuudet väestöpolitiikkaa tukemaan. Olen vaikuttunut siitä, miten useita lapsia synnyttänyt nainen saakin aidon kannusteen työmarkkinoille verovapauden myötä. Tätä kannattaisi soveltaa muuallakin.

4. Venäjä on koko EU:lle turvallisuusuhka, joten muiden EU-maiden turhautuminen on ymmärrettävää. Moni muu EU-maa kokee myös, että Unkari lipeää rivistä Ukrainan tukemisen suhteen, kun Unkari ei tue aseellisesti, vaikkakin antaa humanitaarista ja muuta apua. Toisaalta pidän vastenmielisenä ilmiönä sellaisia mustavalkoisia massailmiöitä, jotka moninkertaistuvat etenkin Euroopan parlamentissa, kun jokin taho vedetään tikunnokkaan. Siitä alkaa kilpalaulanta ja oman poliittisen näkyvyyden nosto.

5. Unkarilla on EU:n seuraavana puheenjohtajamaana hieno mahdollisuus ottaa aloite omiin käsiin, ja varmistaa EU-maiden yhtenäinen tuki Ukrainalle ja yhtenevä Venäjä-politiikka.

                                                                ***

Tiina Sandberg, Suomen kommunistinen puolue: Tärkeä veto-oikeus

1. Näissä vaaleissa on näkemyksemme mukaan kyse ennen kaikkea unionin tulevista linjauksista puolustuspolitiikkaa koskien ja siitä, käännytäänkö kohti laajaa turvallisuuskäsitystä vai turvaudutaanko pelkästään asevaraiseen turvallisuuteen. Rauhankysymyksen kannalta on oleellista, että EU pysyy siinä määrin yhtenäisenä, etteivät sen sisäiset jännitteet ala horjuttaa Euroopan turvallisuutta. Toisaalta tämä yhtenäisyys voi myös johtaa siihen, että syntyy EU:n omat yhteiset puolustusvoimat, joita ehdottomasti vastustamme. Tämä on yksi syy siihen, että pidämme tärkeänä pitää kiinni yksittäisten maiden veto-oikeudesta, joka pakottaa käytännössä hakemaan konsensusta hyvin vaikeissakin tilanteissa. Tämä lisää jäsenmaiden luottamusta päätöksen tekoon ja lieventää jännitteitä, vaikka toki tekeekin usein päätöksenteosta hidasta.

Vastustamme liikkumista kohti liittovaltiomallia, mutta kannatamme demokraattisesti valitun EU-parlamentin vallan kasvattamista suhteessa esimerkiksi komissioon, jota ihmiset eivät pääse valitsemaan. Olemme myös edelleen sitä mieltä, että pääoman ja teollisuuden etuihin sitoutunut EU on purettava ja rakennettava tilalle parempi, ihmisten ja luonnon tarpeiden pohjalta.

2. Pyrkisimme tekemään järjestelmästä läpinäkyvämpää ja sellaista, jota ihmisten olisi helpompi seurata. Tällä hetkellä mielestämme suurin ongelma päätöksenteossa on sen läpinäkymättömyys ja heikko tiedonsaanti. Tässä suhteessa esimerkiksi USA:n päätöksentekojärjestelmä on huomattavasti paremmin järjestetty sallien hyvin laajat oikeudet tietojen saamiselle.

3. Mielestämme on syytä erottaa Orbán ja Unkari toisistaan, vaikka hän sitä tällä hetkellä linjaakin. Unkarissa on myös laajaa kansalaistoimintaa, joka ei jaa Orbánin linjauksia ja pyrkii aktiivisesti muuttamaan maan politiikkaa. Orbánin politiikka on tähdännyt yksinomaan ja häikäilemättömästi oman valtansa säilyttämiseen ja siihen hän on osaltaan käyttänyt myös Euroopan unionia. Hänellä on laajat valtaoikeudet, joiden turvin hän on kyennyt näin toimimaan ja valitettavasti hän näyttää saavan toimillaan juuri sen, mitä on hakenutkin, eli laajempaa kannatusta omassa maassaan.

Meistä ei ole mitenkään hämmästyttävää, että Orbán on esimerkiksi hyödyntänyt Venäjän halpaa energiaa tai lietsonut vihaa kodittomia, maahanmuuttajia sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Nämä kaikki toimet ovat suoraan eurooppalaisen äärioikeiston pelikirjasta. Samoin toimivat poliitikot monissa muissakin Euroopan maissa tällä hetkellä. Myös Suomessa on nähtävillä vastaavia pyrkimyksiä.

4. Euroopan unionin on omien sääntöjensä puitteissa vaikea toimia tällaisten jäsenmaiden kanssa. Vaikka unionin säännöt periaatteessa mahdollistavat jäsenmaan äänioikeuden viemisen jatkuvien EU:n perusarvojen rikkomisen takia, olisi tämän toteuttamisella hyvin laajat negatiiviset seuraukset. Se helpottaisi tulevaisuudessa vastaavien toimien kohdistamista myös muihin jäsenmaihin, eikä ole mahdollista ennustaa millaisia perusteita milloinkin voitaisiin käyttää. Tästä syystä jäsenmaat ovat haluttomia lähtemään tähän menettelyyn.

Poliittinen ja diplomaattinen paine ovat edelleen käyttökelpoisia tapoja vaikuttaa Orbánin linjaan. Tämän lisäksi on syytä asettaa myös ehtoja, joiden rikkomisesta seuraa taloudellisia vaikutuksia. EU:n on myös konkreettisesti tuettava unkarilaisia ihmisoikeusaktivisteja, järjestöjä ja muita tahoja, joihin Orbán nyt kohdistaa sortotoimenpiteitä. EU:lla on myös laajempi vastuu puuttua äärioikeiston jatkuvaan vahvistumiseen parantamalla eurooppalaisten työehtoja, palkkoja, sosiaaliturvaa ja palveluita. Sitä kautta EU pystyisi tehokkaimmin ja vaikuttavimmin viemään vallan näiltä tahoilta.

5. Meidän vastauksemme Unkarin tilanteen parantamiseen on maan edistyksellisen opposition konkreettinen tukeminen, minkä parissa siis parhaillaan työskentelemme. Yksi konkreettinen teko on Eurooppalainen foorumi, jota olemme yhdessä paikallisten tovereiden kanssa osana Euroopan Vasemmistopuoluetta järjestämässä Budapestiin syksyllä. EU:n on myös katsottava peiliin ja tunnustettava pitkään harjoitetun leikkaus- ja kurjistamispolitiikan vaikutukset ja se, että niillä on ollut merkittävä rooli äärioikeiston vahvistumisessa. Muuttamalla tätä poliittista linjausta sosiaalisesti reilumman politiikan suuntaan EU pystyisi tehokkaimmin vaikuttamaan sekä Unkarin että muiden maiden ajautumiseen äärioikeiston ohjaukseen.

                                                                ***

Lassi Kivinen, Liberaalipuolue: Venäjän satelliitiksi?

1. Yhtenäisyys on nykyisessä maailmantilanteessa tärkeää, jotta Venäjän haasteeseen pystytään vastaamaan. Liberaalipuolue suhtautuu integraation syventämiseen pragmaattisesti. EU voi ottaa suurempaa roolia silloin, kun siitä on hyötyä (esimerkiksi vaikkapa kriittisiä raaka-aineita koskeva lakipaketti CRMA), mutta integraation syventäminen ei ole meille itseisarvo. On vielä erikseen korostettava, että EU:n perusarvoja ja vapausperiaatteita ei saa uhrata sen paremmin yhtenäisyyden kuin integraationkaan alttarille.

2. EU:ssa tulee lisätä määräenemmistöpäätösten käyttöä EU:n toimintakyvyn turvaamiseksi. Tarve korostuu erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kun Venäjän uhkaan täytyy pystyä vastaamaan. Yksimielisyysvaatimuksesta ei ehkä kuitenkaan pidä luopua aivan kaikissa kysymyksissä. EU-jäsenyyden tulee nauttia kansalaisten kannatusta, eikä kansallisten parlamenttien yli käveleminen aina ja kaikissa asioissa palvele kovin hyvin legitimiteetin kokemuksen edistämistä.

3. Unkarin toiminta on muuttunut Orbánin kaudella koko ajan muun Euroopan kannalta haitallisempaan suuntaan. Se on järjestelmällisesti pyrkinyt horjuttamaan EU:n perusarvoja, kuten demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Koko Eurooppaa uhkaavan Venäjän kanssa veljeily ja Ukrainan tukemisen esteeksi asettautuminen eivät ole sattumaa, vaan pitkän ajan kehityksen tulosta. On hyvin vaikea nähdä, miten Unkarin toiminta olisi edes sen omien etujen mukaista.

4. EU:n vastatoimet ovat toistaiseksi olleet hitaita ja hyvin maltillisia. EU:n täytyy toimia jatkossa päättäväisemmin. Saman pitää koskea Unkarin lisäksi tarvittaessa muitakin jäsenmaita, jos ne alkavat murentaa EU:n perusarvoja. EU on demokraattisten valtioiden liitto, ja sellaisena se täytyy myös säilyttää.

5. Parasta tietysti olisi, että Unkari muuttaisi itse kurssiaan, mutta siitä ei ole mitään viitteitä. EU:n on tehtävä Unkarille selväksi, ettei se voi jatkaa venkoiluaan loputtomiin. Kun pelkkä EU-tukien jäädyttäminen ei nähtävästi riitä, on otettava käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikla 7:n mukaisia sanktioita ja tarvittaessa suljettava Unkari EU:n päätöksenteon ulkopuolelle. Näin toimiessaan EU puolustaa myös unkarilaisten oikeuksia Orbánin jatkuvasti autoritäärisemmäksi muuttuvalta hallinnolta. Lopulta Unkarin on kuitenkin itse päätettävä, haluaako se sitoutua EU:n arvoihin ja olla mukana rakentamassa unionia, vai haluaako se mieluummin erota EU:sta ja siirtyä Venäjän satelliitiksi.

                                                                ***

Ossi Tiihonen, Vapauden liitto: Esimerkillistä toimintaa

1. Kumpikaan ole tärkeää, toistaan tärkeämpää tai toivottavaa. "EU:n yhtenäisyys" on termi, joka ei vastaa politiikan realiteetteja. Sillä viitataan kehityssuuntaan, jonka mukaan on itseisarvoisen tärkeää, että yksikään EU-maista ei harjoita omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tai kahdenvälistä diplomatiaa ilman Brysselin siunausta. EU:n "yhtenäisyys" ei ole kansallismieliselle puolueelle kuten Vapauden liitolle millään tavalla tärkeää, vaan se, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen etu.

Huomioiden geopoliittinen asemamme, etumme olisi olla normaalissa suhteissa kaikkiin ilmansuuntiin sotkeutumatta osaksi suurvaltain selkkauksia. EU:n integraatiota ei tule syventää eikä EU-liittovaltiokehitys ole Suomen etu. EU-liittovaltiokehitys ja EU:n yhtenäisyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan itse asiassa osa samaa asiakokonaisuutta: Kansallisvaltioiden kahlitsemista Brysselistä johdetun politiikan taakse.

2. Vapauden liitto tulee EU-vastaisena puolueena toimimaan muiden eurooppalaisten suverenististen ja patrioottisten voimien kanssa EU:ta vastaan toivoen EU:n hajoamista. On aivan selvää, että eurooppalaisten maiden yhteistyö ei vaadi laajassakaan mittakaavassa velka- ja tulonsiirtounionia, EU-komissiota saatikka tuomioistuimia ja pöhöttynyttä virkakuntaa. EU:n mallia ei ole kopioitu minnekään päin maailmaa ja maailman noin 170 EU:n ulkopuolista maata onnistuvat käymään kauppaa, tekemään erilaista yhteistyötä ja sopimaan asioista ilman keskusohjattuja velka- ja tulonsiirtounioneita ja jatkuvia miljardien kriisipaketteja. Emme siis halua kehittää EU:n päätöksentekojärjestelmää mitenkään, vaan toivomme EU:n loppua. - - Euroerolle olisi kehitettävä mekanismi, jotta euron purkaminen voitaisiin hallitusti aloittaa (nyt perussopimukset eivät sisällä euroeron mahdollisuutta).

Lisäksi kaikista erityisesti kokoomusruotsalaisten ja muidenkin systeemipuolueiden kannattamista uusista vallansiirroista EU:lle tulisi luopua. Vastustamme jyrkästi yksimielisyysmääräysten höllentämistä.

3. Unkarin toiminta on ollut esimerkillistä. Orbán on ymmärtänyt moninapaisen maailman luonteen ja ymmärtää, että Yhdysvaltain maailmanhegemonia on tulossa päätökseensä. De-dollarisaatio etenee, eivätkä New Yorkin finanssieliitti ja USA:n neokonservatiivit voi loputtomiin määrätä maailman menosta. Orbán on rakentanut esimerkillisesti suhteita Kiinaan ja Venäjään ja pyrkinyt ansiokkaasti toimimaan Brysselin euroglobalistieliittiä vastaan, kansallisvaltioiden puolesta. Presidentti Xi Jinpingin vierailu Unkariin osoitti, että maan diplomatia on ollut onnistunutta.

Suomi on lukinnut itsensä EU-vasalliksi ja Brysselin ja Washingtonin käskyläiseksi romuttaen samalla suhteensa Venäjään, osittain Kiinaankin. Suomen valtiojohdon ja eliitin valinnat ja takertuminen EU-linjaan osoittavat tyhmyyttä ja asiantuntemattomuutta maailman nykytilasta.

4. Ei ole sinänsä yllättävää, että Brysselin EU-pamput uhkailevat niitä, jotka eivät heidän komentoonsa alistu. - - Brysselin EU-eliitti haluaa kilttejä puudeleita, jotka alistuvat heidän käskyihinsä eivätkä kysele liikaa. Orbánin kansallismielinen, moninapaisen maailman ymmärtävä linja on ollut liikaa, kuten myös Unkarin haluttomuus ottaa vastaan haittamaahanmuuttoa. EU-eliitti tekeekin mitä tahansa ajaakseen läpi agendansa, oli kyse sitten maahanmuutosta tai jäsenmaiden ruoskimisesta erilaisin  "paketein", joissa Suomi on aina maksaja.

5. Miksi erimielisyys on ongelma? Siksikö, että itsenäinen valtio haluaa harjoittaa itsenäistä politiikkaa? Eikö Suomessakin korostettu, kuinka Suomen on saatava tehdä omia ratkaisuja vaikkapa Naton suhteen mistään välittämättä? - - Ongelma on niillä, jotka vaativat Unkarin ja muiden laittamista kuriin, kun niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei satu miellyttämään kokoomusruotsalaisen ajatusmaailman omaavia geopoliittisesti taitamattomia euroglobalisteja. Ongelma on siis EU-mielisten pään sisällä. Ei Unkarissa.

Presidenttiehdokkaat arvostelevat Unkarin "halpamaista" Venäjä-politiikkaa

Stubb: ”How are you doing Viktor?”
Orbán: ”Probably better than I deserve.”

Suomessa vaihtuu ulkopolitiikan johtaja ensi keväänä, kun tammi-helmikuun vaaleissa valittava uusi tasavallan presidentti astuu virkaansa. Suomi-Unkari-seuran lehti pyysi juttua ehdokkaiden Unkari-muistoista ja kommentteja pääministeri Viktor Orbánin hallituksen politiikasta, ja lupasin.

Tässä vaiheessa, marraskuun lopussa, varmoja ehdokkaita oli yhdeksän, ja heistä seitsemän vastasi. Sdp:n Jutta Urpilainen kieltäytyi sillä perusteella, että hänen kampanjansa alkaa vasta 2. joulukuuta, ja LiikeNytin Harry Harkimo jätti kokonaan vastaamatta.

Lähetin ehdokkaille seitsemän kysymystä, jotka löytyvät tuosta alta. Yhdestä asiasta vastanneet olivat niin yksimielisiä, että jätin sen tästä jutusta pois: Vaikka EU-politiikasta vastaa Suomessa pääministeri,  niin presidenttikandidaatit varaavat itselleen oikeuden ottaa kantaa myös EU-kumppaneiden kuten Unkarin ulkopolitiikkaan.

Budapestissa on siis turha odottaa, että Orbánin hallinto saisi Suomen seuraavalta presidentiltä tukea Venäjän hyökkäyssotaa ja rikoksia ymmärtävälle politiikalleen. 

Pidemmittä puheitta, ensin kysymykset:

1. Minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia teillä on Unkarista ja/tai unkarilaisista?

2. Mitä merkitystä kielisukulaisuudella on mielestänne Suomen ja Unkarin suhteisiin?

3. Unkari on pääministeri Viktor Orbánin johdolla noudattanut muiden EU-maiden linjasta poikkeavaa, kansallismieliseksi luonnehdittua politiikkaa. Mitä mieltä olette Orbánin linjasta?

4. Unkari on saanut valitsemansa linjan vuoksi paljon kielteistä huomiota Suomen mediassa. Onko kritiikki ollut mielestänne aiheellista, ja jos on, niin missä määrin ja missä asioissa erityisesti?

5. Millä tavalla viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa on vaikuttanut näkemykseenne Unkarin hallituksesta?

6. Miten arvioitte ystävyysseurojen ja erityisesti Suomi-Unkari Seuran roolia maiden kahdenvälisten välisten suhteiden hoitamisessa ja asiantuntijaorganisaationa?

Ja sitten vastaukset, aakkosjärjestyksessä:

1. Mika Aaltola, valitsijayhdistys

”Unkarissa tuli interreilattua muistaakseni vuonna 1991. Itäinen Eurooppa oli toiveikkaassa avautumistilassa. Ihmiset lämpimiä ja mukavia. Unkari tuntuu varsin kotoiselta.

Kielisukulaisuus oli silloin nykyistä enemmän esillä. Se on antanut erityisen sävyn maiden välisille suhteille. Luulen, että sukulaisuudesta oli positiivista merkitystä myös Suomen NATO-prosessin sutjakkaalle etenemiselle.

Unkarin politiikka on ollut omapolkuista esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan suhteen. Maa kehittää myös demokratiasta omaa versiotaan, jota on arvosteltu. Siihen ei kuitenkaan voi määräänsä enempää vaikuttaa. Unkarin Venäjä- ja Kiina-politiikkaa kannattaa kuitenkin seurata, sillä syvenevillä suhteilla saattaa olla vaikutusta EUn ja NATOn toimintaan.

Unkaria on seurattu Suomen mediassa esimerkiksi maan oikeusvaltiokehityksen näkökulmasta. Vapaan maan vapaa lehdistö saa lähestyä Unkaria omista lähtökohdiltaan. Kritiikkiä voi esittää. Mutta valtiollisissa suhteissa kannattaa kiinnittää huomiota strategiseen tasoon. Unkari on meille tärkeä, hyvässä ja pahassa, EUn ja NATOn toimintakyvyn näkökulmassa.

Unkari hyväksyi Suomen NATO-jäsenyyden kohtuullisen nopeasti. Ruotsin kohdalla prosessi on ottanut kauemmin. Unkarin hallitukseen kannattaa olla yhteydessä, että he ymmärtäisivät Ruotsi NATO-jäsenyyden edut. Unkarin sijainti keskisessä Euroopassa heijastuu heidän strategisiin painotuksiin. Pohjoisen Euroopan näkökulmia on syytä tuoda esille Budapestistä.

Kannatan lämpimästi ystävyysseuran toimintaa. Se linkittää laajasti Suomen ja Unkarin kansalaisyhteiskuntia. Toiminta muodostaa pitkäkestoista liima-ainesta ja synnyttää verkostoja, joista on hyötyä ulkosuhteiden hoidon kannalta.”

2. Li Andersson, Vasemmistoliitto:

”Olen käynyt Budapestissa turistina sekä tavannut pienen unkarilaisen punavihreän puolueen aktiiveja kansainvälisissä tapahtumissa. Olen myös osallistunut suositun unkarilaisen YouTube-bloggaajan videoblogiin, kun olin opetusministeri.

Kielisukulaisuus kertoo ihmiskunnan historian yhteenkietoutuneisuudesta. Suomen, Unkarin ja myös esimerkiksi Viron kulttuurivaihtoa on syytä vaalia.

Viktor Orbánin jo toista vuosikymmentä jatkunut hallinto on valitettavasti ollut suuri pettymys hyvin monelta eri kannalta sekä kansalaisvapauksiaan vaaliville unkarilaisille että koko Euroopalle.

Orbán on suoraan todennut vastustavansa liberaalia demokratiaa, mikä pitää sisällään oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sananvapauden periaatteiden kunnioittamisen. Tämä on näkynyt myös veljeilynä Putinin kanssa, mikä on hajottanut EU:n rivejä tilanteessa, missä Ukraina tarvitsee kaiken tukemme puolustautuakseen Venäjän hyökkäykseltä.

Putinin Venäjän lisäksi Orbán vaikuttaa tuntevan sielujen sympatiaa yhtä lailla itsevaltaisen Erdoğanin Turkin kanssa. Orbánin ulostulot ovat varmasti vaikuttaneet kielteisesti ihmisten kuvaan Unkarista ja sen johdosta.

Mielestäni ystävyysseurojen toiminta on erittäin tärkeää. On syytä huomata, että ystävyysseurat eivät tyypillisesti ole eri maiden ulkopolitiikan jatkeita, vaan itsenäisiä ja monesti epäpoliittisia toimijoita. Hallitus ei ole täysin yhtä kuin kansa. Suomalaisten ja unkarilaisten ystävyys voi jatkua riippumatta siitä, kuka pitää valtaa Helsingissä tai Budapestissa. Ystävyysseurojen rooli sillanrakentajina ja asiantuntijoina on hyvin arvostettavaa.”

3. Sari Essayah, kristillisdemokraatit

”Minulla on paljon hyviä muistoja jo urheiluvuosiltani. Unkarilainen kilpasisareni vietti mm. juhannusta Suomessa vieraanani. Itse kävin puolestani Unkarissa kilpailureissuilla. Lisäksi Euroopan parlamentissa ryhmässämme oli monia taitavia unkarilaisia meppejä mm. Adam Kosa ja Livia Jaroka. Molemmat saivat paljon aikaan mm. vammaisten ja romanien tilanteen parantamiseksi EU:ssa.

Kielisukulaisuus lähentää toki välejämme.

Unkarin linjaukset Venäjän suuntaan ovat mielestäni perustuneet omiin energiaintresseihin, ja se on valitettavasti syönyt Ukraina-politiikan yhtenäisyyttä EU:ssa. Medialain on arvioitu rajoittavan lehdistönvapautta. Toisaalta sisäpolitiikassa on ollut paljon mielenkiintoisia kokeiluja, mm. vahva panostus perheisiin ja esimerkiksi erilaiset taloudelliset etuudet väestöpolitiikkaa tukemaan. Olen näistä ollut kiinnostunut tietämään lisää.

Venäjä-politiikkaa on mielestäni aiheellisesti arvosteltu, koska moni muu EU-maa kokee, että Unkari lipeää rivistä Ukrainan tukemisessa. On toisaalta ollut myös ylilyöntejä kuten rasismisyytöksiä ym.

Olen ollut Nato-ratifiointien viivyttelystä harmissani, sillä tunnen meppiajoiltani monia unkarilaisia poliitikkoja, mm. entisen EU-ministerin Enikö Györin.

Ystävyysseuroilla on erittäin tärkeä rooli, olen itsekin ollut eduskunnan Unkari-ystävyysryhmän jäsen.”

4. Pekka Haavisto, vihreät ja valitsijayhdistys

”Tein ensimmäiset interrailini 1970-luvun puolivälissä, ja Unkari kuului reilimaiden joukkoon. Olihan sitä päästävä käymään Budapestissa, ja ensimmäiset muistot Unkarista ovat mukavia. Taidettiin paikallisia viinejäkin maistaa - vaikka alaikäisiä oltiin. Myöhemmin olen ollut Unkarissa niin tukemassa paikallisten vihreiden vaalikampanjoita kuin neuvottelemassa Unkarin hallituksen kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä. Kaikki neuvottelut eivät ole olleet helppoja. Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiessani kävin myös Unkarissa kertomassa Suomen romanipolitiikasta ja sen merkityksestä romanikulttuurin säilymisessä sekä romanilasten ja -nuorten koulutuksen parantamisessa.

Minulle on syntynyt vaikutelma, että Unkarissa kielisukulaisuuden merkitystä on viime aikoina joissain piireissä hieman haluttu väheksyä. Ajattelen, että kaikenlaisilla siteillä ja yhteisellä maaperällä on merkitystä. Se auttaa luottamuksen rakentamisessa ja olen sen itsekin kokenut myös Unkariin suhteen. Yhteistä maaperää maidemme välillä on muutakin. Esimerkiksi keskusteluissamme Unkarin ulkoministerin kanssa nostin esiin suomalaisten avustuslähetykset Unkariin kansannousun aikaan vuonna 1956. Tällaisilla asioilla on merkitystä, kun luottamusta rakennetaan.

Pääministeri Orbánin linja on herättänyt huomiota paitsi kansallismielisyydellään ja eri yhteyksissä EU:n yhteisten päätösten vastustamisella, myös poikkeuksellisen läheisestä suhteesta Venäjän presidentti Putiniin ja Ukrainan kritisoimisesta. Ajattelen, että olisi tärkeää ylläpitää EU:n yhtenäisyyttä, kun vastataan Venäjän Ukrainaan kohdistuvaan hyökkäyssotaan.

On tärkeää, että suomalainen media käsittelee eri Euroopan maiden tilanteita. EU:ssa jaamme paljon ja tukeudumme toisiimme. Mielessäni erotan Unkarin historian ja kulttuurin sekä tavallisten unkarilaisten mielipiteet ja mielialat maan johdon tekemisistä. En ole huomannut että media käsittelisi Unkaria epäreilusti.

Unkarin maineelle Pohjoismaissa ja Naton jäsenmaissa on ollut haitallista, että Unkari on viivytellyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinneissa.

Ystävyysseuroilla ja kansalaisjärjestötoiminnalla on tärkeä rooli maiden välisen yhteydenpidon kehittäjinä ja kulttuurivaihdon välineenä. Kansalaisten suora yhteydenpito ohi hallitusten ja päättäjien on myös erittäin tärkeää.”

5. Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset

”Unkari ei ole minulle kovinkaan tuttu maa. Olen matkustanut siellä interraililla 1990-luvun alussa ja sittemmin työn vuoksi esimerkiksi europarlamentaarikkona ja kansanedustajana. Opiskeluaikana Kiovassa 1997 ystävystyin unkarilaisen opiskelijan kanssa.

Etäisellä kielisukulaisuudella ei tietenkään ole kovin suurta käytännön merkitystä, mutta pelkkä tieto yhteisistä juurista tekee suhteesta erityislaatuisen.

Arvostan sitä tiukkaa ja oman kansan etua korostavaa linjaa, jota Orbán noudatti esimerkiksi siirtolaiskriisin aikana 2015–16. Sen sijaan en arvosta hänen veljeilyään Putinin kanssa. Se on mielestäni lyhytnäköistä, halpamaista ja Unkarin omienkin etujen vastaista.

Unkarissa epäilemättä on oikeusvaltioon ja korruptioon liittyviä epäkohtia. Useimmissa EU-maissa on. Nämä eivät uskoakseni ole todellinen syy siihen, että Unkari on päätynyt komission ja EU-parlamentin sylkykupiksi. Todellisia syitä lienevät Unkarin epäliberaali asenne LGBT-, maahanmuutto- ja vastaavissa kysymyksissä.

Nato-ratifiointeja viivyttäessään Unkari menettää uskottavuuttaan toimiessaan Turkin jonkinlaisena jatkeena.”

6. Olli Rehn, Keskusta ja valitsijayhdistys

”Minulla on useita unkarilaisia ystäviä vuosien varrelta. Hienoin muisto on Unkarin ensimmäisistä vapaista parlamenttivaaleista vuonna 1990, jolloin toimin vaalitarkkailijana Yhdysvaltain Demokraattisen puolueen joukkueessa. Vapauden tuulet virtasivat täysillä ja Unkarin tulevaisuus näytti paremmalta, eurooppalaiselta. Olimme Debrecenissä ja tapasimme kaikkien puolueiden edustajia, demokratian kaipuu ja innostus oli käsin kosketeltavaa. Erityisen vaikutuksen teki noin 75-vuotias talonpoikaispuolueen edustaja, joka oli ollut ehdolla vuonna 1945, eikä uskonut kommunistivallan aikana, että koskaan enää pääsisi ehdolle vapaissa vaaleissa.

Kielisukulaisuudella on pitkään ollut myönteinen vaikutus. Nykyisin kai pitää sanoa ”oli”, koska Orbán ei taida kummemmin kielisukulaisuuttamme arvostaa.

En pidä Orbánin linjaa unkarilaisten enkä tietenkään Euroopan edun mukaisena. Nyky-Unkarin toiminta rapauttaa Euroopan yhtenäisyyttä eikä ole maalle kunniaksi. Tunsin Orbánin vankkana keskustaliberaalina 1990-luvun alussa. Jalkapalloihminenkin; kävimme katsomassa FinnPa-RoPS -matsin Bolliksella v. 1992. Kyllä kaveri on muuttunut: kun tapasimme komissaariaikanani 2010-luvun alussa ja väänsimme tiukasti EU:n talouspolitiikan säännöistä, oli kovin toinen ääni kellossa. Komissio uhkasi lopettaa aluepolitiikan rahoituksen ellei sääntöjä noudateta, mikä johti jonkinasteiseen konfliktiin, mutta lopulta Unkari taipui noudattamaan sääntöjä.

Suomen mediassa esitetty kritiikki on ollut aiheellista etenkin oikeusvaltion ja demokratian ongelmien osalta. Viivyttely Nato-ratifiointien kanssa on vaikuttanut kielteisesti.

Ystävyysseuroilla on perinteisesti ollut tärkeä merkitys kansalaisyhteiskunnan ystävyys- ja yhteistyökanavana, jota ei pidä väheksyä, vaikka niiden rooli kansainvälistyneessä ja digitalisoituneessa nykymaailmassa onkin vähäisempi. Tunnen Suomi-Unkari-seuran sikälikin, että isäni Tauno Rehn oli seuran aktiivi Mikkelissä ja vahva suomalais-ugrilaisen kieli- ja kulttuuriperinnön vaalija, myös vuoden 1956 kansannousun kunniaksi. Hänen toinen motiivinsa oli jalkapallo: legendaarisen Ferenc Puskasin maasta Mikkelin Palloilijat rekrytoi 1980- ja 90-luvulla useita mainioita pelaajia, kuten Tibor Gruborovicsin, joka oli SM-liigan hienoimpia keskikentän pelinrakentajia ja maalintekijöitä. Oli kunnia pelata Tiborin kanssa viime kesänä Puotilan vihreällä veralla 60-vuotiaiden SM-kisoissa!”

7. Alexander Stubb, Kokoomus

”Serkkujeni äiti, Maria, on syntynyt Unkarissa. Hän pakeni sieltä sisarustensa kanssa vuonna 1956. Serkkuni puhuvat ja ymmärtävät unkaria ja ovat viettäneet siellä paljon kesiä. Itse olen käynyt Unkarissa säännöllisesti. Budapest on yksi maailman kauneimmista kaupungeista.

Kielisukulaisuus on ehkä enemmän kuriositeetti, josta saa aina maailmalla kertoa kun suomenkieli tulee puheeksi. Kerron juurista, mutta samalla, että emmehän me toisiamme ainakaan kielen kautta ymmärrä.

Taidamme olla Orbánin kanssa aika monesta asiasta eri mieltä. Yhtä kaikki, tunnen Viktorin hyvin. Minulla on hänen puhelinnumeronsa. Viimeksi kun tapasimme Brysselissä vuonna 2019 kysyin häneltä, että ”How are you doing Viktor?”. Hän vastasi lakoniseen tyyliinsä naurahtaen, että ”Probably better than I deserve.”.

Olen vankkumaton liberaalin demokratian kannattaja. Yksi sen keskeisimmistä elementeistä on sananvapaus. Sen oleellisena osana on käydä avointa keskustelua muun muassa oikeusvaltioperiaatteesta, mediavapaudesta ja vähemmistöjen suojelusta. Keskustelumme ei rajoitu vain sisäisiin asioihin, ja hyvä niin.

En ole suoraan sanoen pitänyt Unkarin toiminnasta Nato-ratifiointien käsittelyssä. Kyse on yhden liittolaisen ja koko liittokuntamme turvallisuudesta. Se ei ole poliittisen pelin paikka. Toivon, että Unkari ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisimman pian. On aika.

Kaikki ystävyysseurat tekevät arvokasta työtä eri maiden kulttuurin, kielen ja kanssakäymisen edistämiseksi. Köszönet érte!”

---

Tuore Suomi-Unkari-lehti on jaettu seuran jäsenille perjantaina 1. joulukuuta 2023. Lehti ilmestyy aikanaan myös näköisversiona verkossa, ja lisään linkin tähän aikanaan.