"On helppo nauraa itselleen, kun on isot käsitykset itsestään"
Vöyriläisen humoristiryhmä KAJn maailmanvalloitus ei ollut ihan vielä maalissa elokuun alussa 2020, kun tapasin yhtyeen jäsenet Axel Åhmanin ja Kevin Holmströmin heidän tukikohdassaan Helsingin Jätkäsaaressa. Yhtyeen kolmas jäsen Jakob Norrgård oli jossain tärkeämmillä asioilla.
Ennustanpa nyt saman tien, eli 12. maaliskuuta 2025: KAJ:n euroviisukappale Bara bada bastu voitaa Eurovision laulukilpailut toukokuussa, jonka jälkeen trio voi aloittaa maailmankiertueen suunnittelun. Jopa viisuskeptikko on innostunut, vaikka - tai koska - saunarallatus voitti nimenomaan Ruotsin eikä Suomen viisukarsinnan.
Suomen oma euroviisuperinnehän on todella raskasta. Tällä kertaa Suomen ehdokaskappale käsittelee kuulemma naisen orgasmia pornotwistillä, auf Deutsch. EVVVK tässä kontekstissa, tack så mycket.
Takaisin vuoteen 2020. KAJ:n tukikohta oli siirretty hiljattain Pohjanmaalta Stadiin, koska yhtyeen kotimaakunnassa eli vanhanaikaisesti sanottuna Vaasan läänissä suosio oli jo tapissa. Muusikoiden on aina syytä siirtyä sinne missä voi saada lisää menestystä, tässä vaiheessa ruotsinkieliselle Uudellemaalle.
Tukikohta oli kerrostalon pohjakerrosessa sijaitseva pieni liiketila, jossa oli rekvisiittana musiikki-instrumentteja, kameravehkeitä ja studioelektroniikkaa. Axel Åhman kiisti epäilyni, että KAJ muuttuu tätä menoa stadilaiseksi. Heidän kartallaan Ruotsin Länsipohja oli edelleen lähempänä kuin Suomen Uusimaa:
Idolina Robert Gustafsson
Kävimme läpi yhtyeen historian, jota oli jo tuolloin kertynyt yli vuosikymmen. Kevin, Axel ja Jakob olivat koulukavereita lukion ensimmäisellä 2009, kun trio esiintyi ensimmäisen kerran. "Kolme ensimmäistä vuotta oli paljon keikkoja, mutta koulu saatiin hoidettua, vaikka touhu oli melkein täysipäiväistä."
Musiikin ja huumorin yhdistäminen ei aina ole helppoa. KAJ luonnehtii itseään "huumoriryhmäksi", mutta mistä on peräisin yhtyeen säveltaiteellinen osaaminen? "Musiikissa ollaan enemmänkin itseoppineita", Åhman kertoi.
Yhtyeen esitykset perustuvat hänen mukaansa ruotsinkieliseen revyykulttuuriin, josta esikuvaksi poimitaan nyt ennen muuta Robert Gustafsson. Mutta ostataan sitä muuallakin Suomessa. Åhman kertoi, että "suomenkielisellä puolella vastaavaa on tehnyt mm. Justimus".
KAJ:n aiempi menestys huipentui 2019 Mustasaaren eli Korsholmin Botnia-hallissa pidettyyn kymmenvuotisjuhlakonserttiin, joka löytyy edelleen Yle Areenasta. Suosittelen; sieltä löytyy myös käännökset heille, jotka eivät osaa Vöyrin ruotsia.
Laulujen sanoihin on ripoteltu aineksia myös muista österbottniskan murteista, suomen sanojen lisäksi. Kouluruotsin pohjalta tekstejä on mahdoton ymmärtää, joten pakkoruotsia osaava kuulija ei ole välttämättä tyhmä, jos ihmettelee miksi paikallinen yleisö nauraa juuri tietyissä kohdissa.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa tunnetaan myös uskonnollisista ääriliikkeistä, mutta Vöyrin poikien mukaan tätä asiaa on turhaan kärjistetty: "Uskonnollisuus on vahvaa maakunnan pohjoisosassa, ei niinkään Vöyrissä."
Entä turkistarhaus?
KAJ:n huumori sijoittuu yleensä maaseutuelämään, agraarimiljööseen. Yhtyeen videoissa ollaan pellolla, metsässä, marjassa, navetassa, ajetaan traktorilla, syödään pullaa ja kakkua tuvan pöydän ääressä.
"Olemme yrittäjäperheistä, joissa on pitkät perinteet maataloudessa. Sieltä on peräisin myös tämä tee se itse -asenne", Axel ja Kevin kertovat.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tärkeä elinkeino on turkistarhaus, jolle on etelän mediassa julistettu kuolemantuomio. Kevinin isä onkin turkisfarmari, joten ihan kaikesta ei ehkä lasketa leikkiä: "Turkisala on tärkeä – kritiikki sitä kohtaan ei olisi helppoa."
Ongelma toki tunnetaan ja tunnustetaan, vaikka turkstarhauksen arvostelu näyttää menevän aaltoina. Kevin kertoi, että Pohjanmaan kirjailijasuurus Lars Huldén kirjoitti ”Minkeistä” jo vuonna 1973 runoteoksessaan Herdedikter. "Huldénkin kysyi: Olisiko parempi tehdä jotain muuta?"
KAJ:n pojat ovat valinneet huumorin, vaikka "se nyt ei ole tyypillinen maaseutuammatti.”
Ruotsin kielen asema Suomessa ei ole Axelin ja Kevinin mukaan uhattuna, vaikka sellainen "narratiivi" onkin usein pinnalla julkisuudessa. "Ruotsin asema on itse asiassa jopa parantunut, koska monikulttuurisuus ja murteet ovat muotia."
Pa tu ta na kako?
Nuorempi väki lähtee kuitenkin KAJ:n poikien tapaan maaseudulta kaupunkeihin myös ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja väestö vanhenee. "Ongelma on sitten vanhustenhoidossa: riittävästi omankielistä henkilökuntaa ei ole."
Ja kun vöyriläiset puhuvat "omankielisestä", se ei välttämättä tarkoita edes Suomen koulujen pakkoruotsia. Vöyrin ruotsi on ihan oma ilmiönsä, kuten opimme KAJ:n aiemmasta menestyskappaleesta "Pa tu ta na kako?"
Eteläkorealaiseen K-pop -tyyliin laaditun laulun kertosäe kuuluu näin: "Pa tu ta na kako? Ja pa ta na kako ja." Pyysin pohjanmaan Purmosta kotoisin olevaa ystävääni Svenolof Karlssonia kääntämään tuon ruotsiksi, ja hän ehdotti seuraavaa: "Brukar du ta någon kaka? Jag brukar ta en kaka, jag."
Sama suomeksi, suunnilleen: "Onko sinulla tapana ottaa kakkua (jos tarjotaan)? Kyllähän minulla on tapana ottaa kakkua."
Jos ja kun KAJ voittaa euroviisut ja lähtee maailmankiertueelle, menestys Koreassa lienee taattu.