Mikael Rautanen: Soitto oikealle analyytikolle voi säästää toimittajalle jopa päivien työn

-------------------------------------------------------------------------------------

Tampereen yliopiston journalistiikan laitos järjesti kevätlukukaudella 2023 talousjournalismin verkkokurssin, jossa perehdyttiin muun muassa talouden megatrendeihin, niin sanotun uuden talouden ilmiöihin, yritysten tunnuslukuihin ja iäisyyskysymykseen: miten taloustoimittaja poikkeaa muista journalisteista?

Tein kurssia varten huhti-kesäkuussa 2022 parikymmentä haastattelua, joiden pohjalta koostin opiskelijoiden katsottavaksi kymmenen videota. Kun kurssi on nyt ohi, julkaisen tässä haastatteluista kevyesti editoidut tekstiversiot. Niistä käy toivottavasti ilmi, miten talouden päättäjät, poliitikot ja tutkijat suhtautuvat journalisteihin, ja miten taloustoimittajat suhtautuvat juttujensa kohteisiin.

Haastatteluista selviää ainakin vastaus siihen, miten taloustoimittaja poikkeaa muista: vanhan vitsin mukaan samalla tavalla kuin talousnakki poikkeaa tavallisesta nakista. Tämän voi ymmärtää kahdella tavalla. Joku voi ajatella, että talousjournalismi on jotenkin halvempaa kuin esimerkiksi politiikan journalismi. Heh heh. Mutta hieman vakavampi henkilö ymmärtää, että talousnakit ovat tärkeitä, ja nopean inflaation aikana niiden kysynnän kasvuun on syytä varautua.

Haastattelusarjan tässä osassa vieraana on analyysitalo Inderesin toimitusjohtaja, kauppatieteiden kandidatti Mikael Rautanen. Puhuimme muun muassa alan eettisistä ohjeista, sijoitusstrategioista, riskien arvioinnista ja listautumisanneista. Haastattelu tehtiin Almatalossa Helsingissä 25. huhtikuuta 2022.

----------------------------------------------------------------------------

"Tietynlainen talousmedia"

Matti Virtanen: Tervetuloa Tampereen yliopiston talousjournalismin kurssin haastatteluun. Kerro ensin minkälainen yritys on analyysitalo.

Mikael Rautanen: Inderesin tehtävä on yhdistää pörssiyhtiöt ja sijoittajat ja saada tieto kulkemaan mahdollisimman tehokkaasti niiden välillä. Me palvelemme pörssiyhtiön sijoittajaviestintää siinä, miten ne pystyvät mahdollisimman hyvin kommunikoimaan pääomamarkkinoille, sijoittajille heidän omistajilleen.

Sijoittajapuolella me rakennamme aktiivisille osakesijoittajille digipalvelua, jonka kautta he voivat kehittyä paremmiksi sijoittajiksi, oppia ymmärtämään yrityksiä paremmin niitä yrityksiä. Omistaja voi saada ideoita omaan sijoitustoimintaansa.

Me olemme tavallaan alusta pörssiyhtiön ja sijoittajan välillä. Me autamme sekä sijoittajia että niitä pörssiyrityksiä ymmärtämään paremmin toisiaan ja ansaintalogiikkaa. Meille tulee toimeksiantoja sieltä pörssiyhtiöiden puolelta, eli pörssiyhtiöt maksavat meille siitä, että ne liittyvät tähän meidän alustamme ekosysteemiin, ja sen jälkeen meidän duunimme on pitää asiantuntijoiden ja analyytikoiden voimin huolta siitä, että omistajilla ja sijoittajilla on hyvää ja ajantasaista tietoa käytettävissä. Me olemme tietynlainen talousmedia itsekin, niin kuin sijoittajan näkökulmasta, vaikka me emme itseämme mediayhtiönä pidäkään.

Virtanen: Mutta mihin teitä tarvitaan - miksei sijoittajille riitä, että pankit antavat neuvoja?

Rautanen: Itse asiassa pankeista ei saa enää nykypäivänä analyysiä juurikaan, eli analyysimarkkina on ollut valtavassa murroksessa finanssikriisin, vuoden 2009 jälkeen. Suomessa oli ennen finanssikriisiä yli sataviisikymmentä osakeanalyytikkoa, mutta finanssikriisin jälkeen enää noin 50, ja heistäkin suuri osa on uuden toimijan eli Inderesin analyytikoita.

Perinteisesti pankki on rahoittanut yrityksistä tehtävän analyysin sillä, että tehdään analyysiä, tarjoillaan se ilmaiseksi pankin asiakkaille. Asiakkaat käyvät sen analyysin pohjalta kauppaa: ostavat ja myyvät, ja siitä kaupankäynnistä otetaan välityskomissio. Tämä malli on romahtanut, koska välityskomissioiden hinta on romahtanut internetin takia ja välityskomissioiden määrät ovat pienentyneet. Eli se ansaintamalli pankeissa ei ole enää toiminut.

Lisäksi EU-tasolla regulaattori on sanonut, että analyysille pitää olla hintalappu, että sitä ei saa piilottaa välityskomissioon, ja tämä on johtanut valtavaan murrokseen analyysitoimialalla, kun pankkien perinteinen malli on ajautunut rakenteellisiin haasteisiin. Ja se on luonut tarpeen meidän kaltaisille uusille tietopalveluun ja muuhun keskittyneille toimijoille.

Meillä se etu, että meillä ei ole sitä pankkiliiketoimintaa. Me pystymme aidosti toimimaan informaatiopalveluna, kun taas pankeissa on aina sitten miljoonat transaktiot, jotka kuitenkin viime kädessä ohjaavat sitä tekemistä ja liiketoimintaa.

Kun toimittaja soittaa...

Virtanen: Kun toimittaja soittaa Inderesiin ja kysyy teidän analyytikoltanne mielipidettä, niin mitä analyytikko siinä tilanteessa ajattelee? Mitä hän kertoo toimittajalle, mikä hänen tehtävänsä on kertoa?

Rautanen: Meillä on ihan firman alkuajoista asti ollut yksi ohje siitä, miten me lähestymme talousmediaa, ja se on ollut iso oivallus meille ja mielestäni täysin oikea tapa toimia: Meidän filosofiamme on se, että analyytikon pitää auttaa toimittajaa kirjoittamaan mahdollisimman hyvä juttu. Se auttaa toisaalta myös meitä, koska meidän tehtävämme on olla tulkki pörssiyhtiön ja sijoittajayhteisön välillä, ja talousmedia on siinä todella tärkeä sidosryhmä.

Kun itse tein 12 vuotta analyytikon töitä, niin se että pystyi käymään dialogia toimittajien kanssa, se auttoi minua kehittymään paremmaksi työssäni. Koska se pakottaa minut analyytikkona selittämään ja kertomaan ymmärrettävästi oma näkemykseni ja sen yrityksen tarina. Ja sitten toisaalta, kun sijoittajien kanssa käydään dialogia, niin myös keskusteluista taloustoimittajien kanssa saa hyviä kysymyksiä, ja se auttaa meitä omassa työssämme.

Ainakin meillä Inderesillä me on tosi hyvässä symbioosissa pystytty elämään taloustoimittajien kanssa, ja se on hyödyttänyt myös tosi paljon molempia.

Virtanen: Ymmärtävätkö toimittajat seurata Inderesin verkkomediaa, niin että siitä saisi journalistisia ideoita?

Rautanen: Erittäin hyvin minun mielestäni. Ja toinen tapa, mitä ehkä enemmän käytetään, on se, että kun toimittaja on tekemässä juttua jostain yhtiöstä, niin heillä on meidän kyseisen yhtiön analyytikon numero pikavalintana, ja meidän analyytikkomme ovat aina valmiita auttamaan.

Heitä kannattaa hyödyntää, koska heillä on tosi syvällistä tietoa niistä kohdeyhtiöistä usein pitkältä ajalta. Toimittaja voi säästää päivien tai useiden tuntien työn sillä, että tsekkaa asioita analyytikolta.

Oma lehmä ojassa?

Virtanen: Voiko syntyä tilanteita, joissa Inderesin analyytikolla on jollain tavalla oma lehmä ojassa, ja hän voisi manipuloida toimittajaa kirjoittamaan tietyn suuntaisesti?

Rautanen: Millä tavalla oma lehmä ojassa?

Virtanen: No jonkinlainen intressi siihen yritykseen, josta kysytään?

Rautanen: Meillä on tietysti liiketoiminnallisesti riippuvuussuhde, koska pörssiyhtiöt ovat meidän asiakkaitamme, eli se on asia missä meidän pitää olla avoimia ja läpinäkyviä. Toisaalta meidän pitää todistaa ja lunastaa uskottavuutemme ja riippumattomuutemme sillä, että me annamme ihan oikeasti myös kriittisiä arvioita ja lausuntoja meidän maksavista asiakkaista.

Nyt vuosien työn jälkeen voisi sanoa, että me on aika hyvin onnistuttu lunastamaan ne lupaukset, ja toisaalta on hyvä, että meitä myös siitä jatkuvasti haastetaan. Sitten toinen juttu on, kun puhutaan osakkeista ja  suositusten antamisesta niille, niin meidän näkemyksemme saattaa liikuttaa osakekursseja. Meillä pitää olla tosi tiukat säännöt siinä, miten analyytikot saavat käydä itse kauppaa. Ja siihen meillä on tosi tiukka eettinen ohjeistus. 

Analyytikot eivät esimerkiksi voi ikinä käydä suosituksia vastaan kauppaa, ja kun he laatii uutta analyysia he eivät voi käydä kauppaa. Ja analyysin julkaisun jälkeen on karenssiaika, jona ei saa käydä kauppaa. Eli tämän tyyppiset säännöstöt ja lisäksi analyytikot ei saa rakentaa itselleen sellaisia omistuksia, jotka voisi olla taloudellisesti niin merkittäviä, että ne vaarantavat riippumattomuutta.

Eli tavallaan tämä compliance-puoli on kriittinen osa tätä toimintamallia, koska me elämme sijoittajien luottamuksesta ja meitä jatkuvasti tarkastellaan kriittisesti. Meillä pitää olla selkeät säännöt, joista meidän on oltava avoimia ja läpinäkyviä.

Tarinat ja numerot

Virtanen: Millä tavalla analyytikko sitten painottaa yrityksen tunnuslukuja ja yrityksen niin sanottua tarinaa? Voiko antaa vain numeroiden puhua puolestaan? Jos sinulla on tosi hyvä tarina missä on dramatiikkaa, niin mitä se merkitsee?

Rautanen: Tarinan valita on osa analyytikon työtä. Jos minulla olisi maailman upein ja hienoin, paras sijoituskohde ja vain luettelisin siitä numeroita, niin se yleisö nukahtaa. Ja kun se lähtee pois, niin kaikki unohtuu saman tien. Mutta jos kerron tosi kiinnostavan ja houkuttelevan tarinan, niin se jää sinulle mieleen jaat sitä eteenpäin. Meillä on tehokkaita digitaalisia sosiaalisen median kanavia, missä tarinat lähtee elämään ja missä jakaa niitä.

Tarinankerronta on äärettömän tärkeätä ja voimakasta. Itse tulin analyytikkona tunnetuksi siitä, että olen tosi hyvä tarinankertoja aikanaan ainakin.

Mutta kriittistä on se, että tarina pitää pystyä pukemaan numeroiksi uskottavalla tavalla, koska jos sinulla ei ole numeroita sen tarinan takana, niin se muuttuu saduksi. Sadut on ihan OK, mutta finanssimaailmassa ne eivät ole OK, koska kyseessä on ihmisten rahat ja pääoma. Itse analyytikkona lähden siitä, että rakennan sen yrityksen tarinan ja työstän samaan aikaan sen numeroita, ja ne pitää saada synkkaamaa. Jokainen kohta minun tarinassani pitää pystyä perustelemaan numeroiden kautta. 

Jos sanon esimerkiksi, että tällä yrityksellä on todella vahva hinnoitteluvoima, niin minun pitää pystyä näyttämään, että sillä on toimialan korkeimmat bruttomarginaalit tästä todisteena. Tai jos sanon, että tällä yrityksellä on todella defensiivinen liiketoiminta, että se ei heilu pahasti markkinamyllerryksessä, niin minun pitää pystyä näyttämään sieltä historiasta, että tuolla oli nämä ja nämä kriisit, ja tämän yrityksen liiketoimintaan ne vaikuttivat näin. Silloin näistä argumenteista tulee uskottavia ja vakuuttavia.

Virtanen: Sijoitustoiminnassa tärkeää on riskin ja tuoton suhde. Miten hyvin se mielestäsi ymmärretään meillä journalismissa?

Rautanen: Riskin ja tuoton suhde - hyvä kysymys, koska sitä ei pysty panemaan suoraan mihinkään malliin tai muuttamaan numeroiksi. Ehkä pääomamarkkinoilla ja tällä koko ekosysteemillä, mihin taloustoimittajat, analyytikot ja pankit kuuluvat on aina kehitettävää. Me menemme syklien mukaan siinä, että näemme syklin huipulla pelkästään mahdollisuuksia ja tuottoja, ja sitten kun ollaan syklin pohjalla, niin me näemme pelkästään uhkia ja riskejä, mikä johtaa siihen, että meidän pääomamarkkinamme ehkä heiluvat voimakkaammin kuin niiden välttämättä tarvitsisi. Sanoisin, että tuo on alue, missä koko pääomamarkkinoiden ekosysteemissä on kehitettävää, mutta miten käytännössä, niin en osaa siihen vastata.

Hirveätä uhkapeliä?

Virtanen: Tässä pätee kai yleensä laki, että mitä suurempaa tuottoa luvataan, sitä suurempi riski siihen liitty?

Rautanen: Totta kai, tehokkaiden markkinoiden kontekstissa asia on ehdottomasti juuri näin.

Virtanen: Ja jos ei luvata mitään tuottoa, niin se on melko varma sijoitus. Vai onko sittenkään, kun moni suomalainen on pitänyt rahojaan pankkitilillä eikä ole uskaltanut lähteä sijoittamaan – ja on samalla menettänyt nousukauden aikana paljonkin rahaa? Onko kansankapitalismi mielestäsi kehittynyt Suomessa hyvälle tolalle?

Rautanen: On se kehittynyt hyvään ja positiiviseen suuntaan. Mutta sanoisin, että me olemme vielä aika alkuvaiheessa siinä, mikä on ihmisten ymmärrys sijoittamisesta, säästämisestä ja sitten vielä omistajuudesta. Monet kokevat, että pörssi on hirveätä uhkapeliä, jossa voi menettää kaiken. Minä haluaisin tai toivoisin, että tämä menisi siihen suuntaan, että ihmiset oppisivat ymmärtämään, että sinä et sijoita siihen pörssikurssiin, siihen käppyrään, vaan sijoitat siihen yritykseen. Sen käppyrän takana on yritys, ja sen yrityksen takana on ihmisiä ja ne ihmiset yrittävät sen yritystoiminnan avulla ratkoa jotain relevanttia ongelmaa tässä maailmassa.

Siitä kuvitelmasta, että pörssi on jotain pelottavaa uhkapeliä, on vielä matkaa siihen, että se onkin omistamista, jolla voi saada jotain merkityksellistä ja positiivista itselleen. Siinä matkassa me olemme vielä hyvin, hyvin alkuvaiheessa, mutta positiivista kehitystä on ollut. Meille tulee uusia säästäjiä ja sijoittajia. Sitten se mistä olen tosi iloinen on se, että meille tulee myös kotimaisia kasvuyrityksiä, jotka listautuvat ja joihin tavalliset suomalaiset sijoittavat, eli tavalliset suomalaiset mahdollistavat suomalaisten kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Puhun nyt itse siis toimitusjohtajana yrityksessä, joka on listautunut ja saanut 10 000 suomalaiselta pääomaa, jota me olemme käyttäneet kansainvälistymiseen. Siinä kaikki voittavat.

Voittava strategia?

Virtanen: Markkinoilla puhutaan usein kasvuyrityksistä, joihin liittyy suuret odotukset, mutta myös isoa riskiä. Sitten toisaalta puhutaan vakaista teollisuusyrityksistä, blue chip -yrityksistä ja arvosijoittamisesta. Onko näiden kahden sijoitusstrategian välillä jonkinlainen syklisyys, niin että välillä kannattaa sijoittaa kasvuyrityksiin ja välillä on arvosijoittaminen muotia? Vai voiko näitä sijoitusstrategioita noudattaa rinnakkain, samaan aikaan?

Rautanen: Voi toimia rinnakkain, eihän sitä ikinä tiedä, mikä on tuleva voittava strategia. Tuntuu siltä, että yleensä sijoitusmaailmassa on tiettyjä muoteja – kasvu- ja teknologiayritykset ovat olleet tosi kovassa muodissa ja ne ovat olleet täysin ylivertainen sijoitusluokka, ja niin sanotut arvoyhtiöt ovat olleet selkeästi huonompi sijoituskohde. Juuri sitä tuotto-riski-balanssia on yksilön ja sijoittajan itse arvioitava, siis että mikä on Itselle sopiva portfolio; haluanko hakea kasvua ja kovaa tuottoa isolla riskillä? Olenko valmis hyväksymään riskin, vai sijoitanko vakaisiin yhtiöihin, jotka kasvavat hitaammin?

Ehkä arvoyhtiö maksaa isoa osinkoa, ja osinkotuotto on se pääasiallinen motiivi sijoittaa niihin. Silloin on hyväksyttävä pienempi tuotto-odotus, että vaikka kasvuyhtiöt lentää korkealla, niin minä saan pienemmän tuoton ja olen siihen tyytyväinen, koska se tulee pienemmällä riskillä. Tämä on sijoittajan ja yksilön aina itse arvioitava, että mikä on itselle sopiva strategia, ja yleensä sen löytää sillä, että alkaa vaan tekemään ja sekoittaa erilaisia strategioita, ja löytää sen missä itse on vahvimmillaan.

Minulla on sijoittajana hyvin tarkka erikoistumisalue missä olen hyvä, ja keskityn vain siihen. Se on minun strategiani, ja minulle on ihan sama mitä muut tekee. Sijoittaa voi tosi monella erilaisella strategialla.

Virtanen: Kerro mikä oma strategiasi on.

Rautanen: Otan yksittäisiä yrityksiä ja menen niissä tosi syvälle, ja olen tavallaan yksittäisten yritysten osakepoimija. Pyrin löytämään aliarvostettuja yrityksiä, joilla on hyvät edellytykset menestyä pitkässä juoksussa. Se on tavallaan se minun strategiani. Siinä tietysti auttaa se, että ympärillä on valtavan hyvä analyytikkotiimi, jossa sitä niinku syvä tietoa on.

Virtanen: Onnistuisiko tuo ihan tavalliselle virtaselle ilman kauppatieteen tutkintoa?

Rautanen: Onnistuu, jos on riittävästi harrastanut ja esimerkiksi hyödyntää eri analyysipalveluita ja sijoituskeskusteluja. Kyllä esimerkiksi Inderesin aktiivikäyttäjissä, internetin yhteisössä on monia, jotka on täysin finanssialan ulkopuolelta, mutta he ovat äärimmäisen menestyviä sijoittajia, koska he ovat menneet tietyissä yhtiöissä todella syvälle ja käyvät jatkuvasti dialogia niistä yrityksistä muiden sijoittajien kanssa.

Listautumisannit - vain pelureille?

Virtanen: Mainitsit listautumiset, joita on ollut viime aikoina paljon. Mitä riskejä listautumisanneissa on? Jos media innostuu niistä, niin me saamme isoja hyviä uutisia: Näin paljon firmoja on taas tulossa pörssiin. Onko tässä tuota hypetyksen vaaraa?

Rautanen: Listautujiin sijoittaessa pitäisi arvioida sitä yritystä ihan samalla tavalla kuin sinä arvioidaan listalla olevaan yhtiöön sijoittamista: arviot sen yrityksen liiketoiminnan ja kysyt, onko tämä siihen nähden halpa vai kallis, ja haluanko lähteä tähän tarinaan mukaan? Ja sitten jos lähtee, niin kannattaa lähteä pitkällä horisontilla, koska näissä on se vaara ja riski, jota on muutamissa listautumisanneissa nähty, eli niin sanottu winners’ curse.  Jos sijoitat todella ison summan sillä odotuksella, että anti ylimerkitään moninkertaisesti ja tulet saamaan siitä tosi pienen siivun – Mutta sitten käykin niin, että antia ei ylimerkitä, vaan alimerkitään, ja saatkin sen täyden siivun ja osake avaa ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 20 prosentin laskuun. Silloin olet sijoittanut yli varojesi ja otat ensimmäisenä päivänä tosi isot tappiot niistä.

Näissä listautumisanneissa pitää olla tosi tarkkana ja varovaisena. Jos tuohon peliin lähtee – mitä en suosittele pelaamismielessä –, että jos sijoittaa siksi että on kiinnostava yritys ja haluan olla tässä mukana ja voisin sijoittaa tähän pari tonnia niin sitten laittaa sen pari tonnia. Voikin olla, että sieltä saakin vaan tuhat tai 500 euroa jos anti on tosi ylimerkitty, mutta sitten voi ehkä ostaa sitä jälkimarkkinoilta lisää. Mutta jos lähtee pelaamaan näitä, niin se on aika vaarallista.

Virtanen: Olet kirjoittanut Inderesin blogissa listautumisanneista viime aikoina, ja kysyisin vähän Inderesin roolista mediana. Teillä on paljon blogeja, podcasteja ja videoita netissä katsottavissa, niin mikä on kohdeyleisönne ja mitä merkitystä tällä on teidän bisneksellenne?

Rautanen: Kohdeyleisö ovat osakesijoittajat Suomessa, alkaen sieltä  aloittelevasta sijoittajasta aina ison rahastoyhtiön salkunhoitajaan. Se on se kohderyhmä, jota me palvelemme. Siellä ytimessä meillä on tyypillisesti yhtiöstä syväluotaava osakeanalyysi, joka voi olla 50-sivuinen raportti, jossa analyytikko on perannut tosi syvällisesti sen yhtiön. Mutta kaikki eivät jaksa lukea 50-sivuista pdf-raporttia, niin meidän pitää sen oheen luoda sisältöä: videota, podcasteja, analyytikoiden haastatteluja, tiiviimpiä kommentteja, dialogia sijoittajien kanssa eri sosiaalisen median kanavissa ja meidän omassa sosiaalisessa mediassamme.

Meidän ansaintamme tulee pääasiassa pörssiyhtiöitä, jotka liittyvät tähän meidän ekosysteemiin ja kytkeytyvät tähän, koska ne tietävät, että meidän kautta tavoitetaan sijoittajaviestinnän hyvä ja relevantti kohderyhmä, joka luottaa ja uskoo Inderesiin. Tämä on se meidän hyvä toimintalogiikkamme.

Virtanen: Kiitos haastattelusta.